Loppuu, kun kykenemme olemaan provosoitumatta omista heikkouksistamme, suhteessa toisen ihmisen vahvuuksiin. 
Ihmisyyden piirre, joka on iästä riippumatta meissä kaikissa. Kun meissä on riittävästi rakkautta pelon sijaan, suvaitsemme ja hyväksymme, tuomitsemisen ja arvostelun sijaan. Meillä ei ole tarvetta pienentää toisen valoa, saadaksemme omamme näkyviin. 
